Partioleiri 20-22.4
Tikkakosken partiolaisten Haukka- ja Ilves -vartiot järjestivät leirin 20-22 huhtikuuta Sarpatin metsissä. Myös osa Susi-vartiosta kertoi osallistuvansa leirille, ja kun kauniimman sukupuolen edustajat partioivat leirikeskus Sarpatissa, oli lippukuntaleirin ainekset syntyneet vahingossa. Mitään ruuhkaa tai ongelmia ei leirillä kuitenkaan syntynyt sillä sateen, sekä monien sattumuksien summa verotti osallistujamäärää. Haukka-vartiosta osallistui kolme jäsentä, joista yksi joutui lähtemään lauantaina, Ilves-vartiosta tuli kaksi jäsentä lauantaina, ja Susi-vartiosta, jonka ei siis alunperin kuulunut edes osallistua leirille, saapui viisi täydennysmiestä paikalle. Ja kun johtajia oli leirillä kolme, oli leiriläisiä sopivasti kaksitoista. Entäs leirin nimi? No yhtenä nimivaihtoehtona olisi Haukka-, Ilves- ja Susi -vartioiden leiri, mutta se olisi ehkä liian pitkä. Lippukuntaleiri ei taas kuitenkaan ole paras ilmaisu, joten käyttäkäämme tuttavallisesti partioleiriä.Leiri alkoi siis Haukka-vartiolla, ja Susi-vartion kuokkijoilla perjantaina klo 17. Sateisessa perjantaissa hommat saatiin kuitenkin hyvin hoidettua, eikä sade aihettanut, ihme kyllä, mitään sen suurempia ongelmia. Loppuilta meni nuotiolla istuessa ja syödessä. Yön aikana vettä satoi reippaasti, mutta onneksi teltta piti veden ja kamiina piti huolen siitä, ettei huonostikkaan varustautuneet leiriläiset palelleet, sillä teltassa oli ajoittain jopa liian kuuma. Keskellä yötä kamiina sammui mystisesti, kun piippu ei enää vetänyt. Tämän seurauksena palavat, tai paremminkin kytevät hiilet ja puut savustivat telttalaiset varsin tehokkaasti. Onneksi kamiina saatiin pian kuntoon ja ovet, sekä kattoreikä avaamalla savu ulos. Loppuyö sujui rauhallisesti.
Aamulla suurin sade oli lakannut, ja taivaalta satoikin enää vain pientä tihkua, jos sitäkään. Ilves-vartion kaksi jäsentä liittyivät iloiseen joukkoomme puolenpäivän aikoihin lauantaina. Samaan aikaan muut leiriläiset kävivät suunnistamassa Vääräjärven ympäri. Tunnin kävelyn jälkeen olimme joella, josta ei ollut enää pitkä matka takaisin leiripaikalle, mutta veden nousun takia normaalisti käytettävä siltaa ei voinut tällä kertaa siis käyttää. Onneksi muutamia puita oli kaatunut joen yli, sillä kiertäminen takaisin omia jälkiä ei houkuttanut.
Kun kaikki leiriläiset olivat koossa leiripaikalla, päätimme haastaa Sarpatissa majailleet tyttöpartiolaiset lipunryöstöön. Motivoimme omat joukkomme täydelliseen iskuvalmiuteen ja vastustajan täydelliseen nujertamiseen, mutta toisin kävi. Koko peli oli vain byrokraattista läpinää, jossa keskusteltiin rajan tarkasta sijainnista, sekä tietenkin lippujen oikeaoppisesta piilottamisesta, jottei se vain täyttäisi huijauksen tunnusmerkkejä. Lisäksi monet pojat jäivät liian helponnäköisesti tyttöjen vangiksi, joka tietenkin oli vain osa tarkasti viilattua taktiikkaa. Joka tapauksessa peli ei edennyt missään vaiheessa kunnolla mihinkään suuntaan, ja kummatkin puolet huijasivat yhtä törkeästi, ettei kummankaan paremmuudesta voitu puhua. Loppupäivän vietimme syöden, höpisten ja nukkuen. Yö sujui rauhallisesti, eikä kellään varmasti ollut ongelmia nukahtamisen suhteen.
Sunnuntai valkeni hienossa säässä kun luonto tarjosi meille parasta antiaan: aurinko paistoi, linnut lauloivat, puuntaimet humisivat, puro solisi ja leiriläiset meuhkasivat sydämensä kyllyydestä. Päivä sujuikin taas syödessä, telttaa kasaessa ja johtajien nauruhermoja kuluttaessa.
Leiri oli siis kaikenkaikkiaan todella onnistunut.
Viimeisin päivitys 28.08.2009 - © Tikkakosken partiolaiset